Historia

Lohjan Reserviupseerikerho r.y.

Yhdistyksen vuosipäivä on 13.5.1936

Lohjan Reserviupseerikerho perustettiin 13.5.1936 liiton 39. jäsenkerhona. Kerho saatettiin toimintaansa olosuhteissa, joita leimasi yhteiskunnan yhden osan karsas suhtautuminen sekä toisaalta suojelukuntalaitoksen epäilevä asenne. Kerhon oma toiminta jäi alkuvuosina melko laimeaksi, koska aktiviteetin keskeinen osa, koulutus toteutettiin suojeluskunnan harjoituksissa.

Sotien aikana kerhon toiminta oli jokseenkin lamassa. Sääntömääräiset kokoukset saatiin jotenkuten pidetyksi. Kerhon toiminta-alueelta kaatui yhdeksäntoista upseeria puolustussotiemme aikana.

Suojeluskuntajärjestö lakkautettiin 1944. Punainen sisäministeriö ja samanvärinen Valtiollinen Poliisi yritti osoittaa valvontakomissiolle Reserviupseeriliiton toiminnasta maailmanrauhalle vaarallisia piirteitä. Kerhoon soluttautunut Valpon agentti poistettiin halveksittuna upseerina kerhon jäsenyydestä. Talvella kerho hyväksyttiin itsenäisenä yhdistyksenä yhdistysrekisteriin.

Vuonna 1951 kerhon jäsenistö oli saattamassa Suomen marsalkka C.G. Mannerheimia tämän viimeisellä matkalla. Vuonna 1960 osallistuttiin marsalkka Mannerheimin muistopatsaan paljastustilaisuuteen.

Vuonna 1962 kerhon toiminnan kohokohta oli Maanpuolustuspäivän järjestäminen. Viisituhantinen yleisöjoukko sai seurata mieleen jäänyttä taisteluharjoitusta. Vuosi 1976 painottui suurelta osin kerhon 40-vuotisjuhlallisuuksien valmisteluun. Kerho painatti historiikin ja hankki oman viirin.

Vuonna 1984 Lohjan Reserviupseerikerho valittiin liiton toimesta vuoden kerhoksi. Iloa ja ylpeyden aihetta lisäsi kerholle ojennettu Ollin Miekka, jonka Uudenmaan Reserviupseeripiiri luovuttaa vuosittain parhaalle kerholle. Yhdistyksen lipun hankkimisvuosi on 1956, kerhon 20-vuotisjuhlien yhteydessä. Kerhon viiri on hankittu 40-vuotisjuhliin v. 1976.

Toiminnan painopisteitä:

Lohjan Reserviupseerikerho on perustettu 13.5.1936, joten sillä on takana pitkä historia. Vuosien varrella toiminta on ollut välillä laimeaa, välillä vilkasta. Nykyisin kerhon jäsenmäärä on noin 120.

Lohjan Reserviupseerikerho toimii omassa kerhohuoneistotiloissa Suurlohjankatu 31, joissa käytössä on n. 133 m2 suuruiset tilat. Kerhotiloissa järjestetään myös muita tapahtumia.

Lohjan Reserviupseerikerhon toiminnan keskeistä ydintä ovat kuukausittain järjestettävät kerhoillat. Talvikautena kerhomme jäsenistöllä on ollut myös mahdollisuus käydä saunomassa taloyhtiön saunatiloissa.

Kerhoilloissa on saatu kuulla esitelmiä ja katsauksia eri sotilastoiminnan ja yhteiskunnan alueilta. Aiheet on pyritty valitsemaan päivänpolttavista asioista. Lohjan reserviupseerikerho onkin pystynyt tällä toimintamuodollaan kiinteyttämään toimintaansa samalla kun jäsenille on tarjottu monia näkökulmia yhteiskunnallisiin ja sotilaspoliittisiin kysymyksiin.

Lohjan Reserviupseerikerho järjestää kerran vuodessa yhteisen retken jäsenistöä kiinnostavaan kohteeseen. Viime vuosien kerhoretkien aiheita on ollut vierailut Olkiluodon ydinvoimalaan, eduskuntaan, Sota-arkistoon ja Bengtskärin majakalle jne.

Keväisin kerho osallistuu joukkueena Syndalenin herrasmieskilpailuun. Kerhomme joukkue onkin menestynyt vuosien varrella. Ampumatoiminta on järjestetty yhdessä reservinaliupseerien kanssa. Pari kertaa kuukaudessaammunnasta kiinnostuneet henkilöt käyvät alueen eri ampumaradoilla kohentamassa ampumataitoa. Lohjan seudun ongelmana on oman ampumaradan puute, joka onkin heijastunut ammunnan harrastajien lukumäärään.

Kerhomme julkaisee vuosittain kerhokalenterin, joka postitetaan jokaiselle kerhomme jäsenelle. Kerhokalenterissa Lohjan seudun kaikki reserviläisjärjestöt julkaisevat omat toimintakalenterinsa ja yhteystietonsa. Kalenteriin on pyritty saamaan mahdollisimman laajat tiedot Lohjan seudulla tapahtuvasta reserviläistoiminnasta. Mukana on myös Lohjan Maanpuolustusnaiset.

Vuosien perinteenä Lohjan Reserviupseerikerho järjestää sankarihautavartiot. Yhdessä reservinaliupseerien kanssa järjestämme vuorovuosina Veteraanijuhlan ja sankarihaudalla seppeleenlaskut lippuvartioineen Kaatuneitten muistopäivänä ja Itsenäisyyspäivänä.

Luettelo kerhon puheenjohtajina toimineista

Puheenjohtaja eläinlääkintämajuri
Georg von Dickhoff 13.5.1936 – 37

Gunnar Boucht 1938 – 1942

Max van der Pals 1942 – 1945, 1948 – 1951

Lars O. Carlson 1946 – 1947

Adalbert van der Pals 1952 – 1965

Reino Pajuoja 1966

Gunnar Kuosmanen 1967 – 1969

Kauko Karonen 1970 – 1971

Pekka Myllyniemi 1971 – 1973

Ebbe Sommar 1974 – 1977

Olli Tanner 1978 – 1981

Kari Leikola 1982 – 1983

Reijo Koivisto 1984 – 1986

Timo Teräs 1987

Terho Rask 1988

Arto Heikkilä 1989 – 1991

Jukka E. Laakso 1992 – 1994

Juhani Suonio 1995

Jorma Saukko 1996 – 2000

Pasi Perämäki 2001 – 2002

Markus Österberg 2003

Jukka Laakso 2003 – 2007

Seppo Iivonen 2008-2014

Timo Jukola 2015-